Sampo. Gottlund Carl Axel
Чтение книги онлайн.

Читать онлайн книгу Sampo - Gottlund Carl Axel страница 2

Название: Sampo

Автор: Gottlund Carl Axel

Издательство: Public Domain

Жанр: Зарубежная классика

Серия:

isbn:

isbn:

СКАЧАТЬ jylhäköitä,

                          Suomenmoass';

          Viitoja on vilmäköitä

                          Suomenmoass',

          Syvänmaita synkiöitä

                          Suomenmoass';

          Joissa hirvet hiihtelöövät

                          Suomenmoan,

          Porot poikia teköövät

                          Suomenmoan.

          Salot täynnä soalistakin,

                          Suomenmoan;

          Selännillä särvintäkin.

                          Suomenmoan.

          Kalat uivat rannoillenkin

                          Suomenmoan,

          Kauppa käypi taukoakin

                          Suomenmoan.

          Rauha onnen rakentaapi

                          Suomenmoan.

          Uskollisuus uuistaapi

                          Suomenmoan.

          Pellot veronsa veteäpi

                          Suomenmoan,

          Miesi toimella eleäpi

                          Suomenmoan.

          Sillä laulan lapsilleni:

                          "Suomenmoa

          Se on paras muista maista,

                          Suomenmoa".

      Suomesta pois-lähtyäni

(Merimiehen Laulu)

      [Painettu jo ennen Suomalaisessa, N: o 4; lauletaan kuin:

      "Minun kultani kaukana kukkuu."]

          Jo ma olen Suomesta tullut,

          Savon moasta samonna;

          Jo ma olen Turussa ollut,

          Pohjan maita poljenna;

              Nyt mä miehun merellä,

              Liehun laineen eärellä:

              Kuules, kuules kultainen,

                Milloin kotiin tultaineen?

          Suloinen oli Suomessa olla,

          Isän kullan majassa;

          Tukala oli Turusta tulla,

          Istua koarella laivassa.

              Niinkuin kyyhky kyykistiin,

              Orren alla kyyristiin:

              Kuules, kuules kultainen,

                Milloin kotiin tultaineen?

          Purjeet pantiin pursiin peällä,

          Honkan latvoin laitettiin;

          Tuulell' tuimall', kovall' seällä,

          Halki laineen laskettiin.

              Voahet vaipui laijoillen,

              Vesi parskui paijoillen:

              Kuules, kuules kultainen,

                Milloin kotiin tultaineen?

          Suomen salot, Suomen soaret,

          Vaikenivat silmistäin;

          Ilman pielet, taivaan koaret,

          Suljivat meit' sylisään.

              Pilvet maita pimitti,

              Silmissämme sinitti:

              Kuules, kuules kultainen,

                Milloin kotiin tultaineen?

          Ystävät ne jäivät sinnek,

          Vieretellen veikkojaan;

          Purjeet veivät meitä, minnek

          Tuuli lykkäis, voimallaan.

              Muillen maillen laskettiin,

              Aluksella astuttiin:

              Kuules, kuules kultainen,

                Milloin kotiin tullaineen?

          Monta kertaa muistan vielä

          Koton kauniin paikkoja,

          Ussein juohtuu vielä mielein

          Muinoisia aikoja;

              Isäin, emäin, siskoini,

              Ja mun kulta-sirkkuni:

              Kuules, kuules kultainen,

                Milloin kotiin tullaineen?

          Yksin laulan minä tiellä,

          Ouvoss' joukoss' ollessain;

          Suomalainen olen vielä,

          Vaikka muihen vallassa:

              Jumala mun auttakoon,

              Kotihin toas laittakoon!

              Kuules, kuules kultainen,

                Milloin kotiin tultaineen?

      Meri-mies

      [Ennen jo painettu Suomalaisessa N: o 16; lauletaan samalla laulannolla kuin: "Pois marsii pojat pohjanmoalt'."]

          Pois lähkem' pojat laivoihin,

          Jotk' mielii merell' männä;

          Ja jok' ei pystyk vaivoihin,

          Niin jeäköhönkin tänne.

          Jos tuulet ois viel' huimemmat,

          Ja hurjemmat kuin ennen;

          Niin o'omme myökin tuimemmat,

          Sill' antakaamme männä.

          Kyll' meren mutkat tunnetaan,

          (Mikäpäs meijät esteä?)

          Ja tuulen kourat punnitaan,

          Jos suinkin köyvet kesteä.

          Niin annak laineen liehua.

          Niin СКАЧАТЬ