Omantunnon mato. Anzengruber Ludwig

Чтение книги онлайн.

СКАЧАТЬ köyhiä vaivaisia, joilta, paitsi yleistä, kristillistä lähimmäisen rakkautta, liikenee sangen paljon sukulaisrakkauttakin sinua kohtaan. Minä tarkoitan itseäni ja vaimoani ja viittä lastani. Me kyllä hoivaisimme ja hoitaisimme sinua niin hyvin niin kauvan kuin elät ja kuoltuasi rukoilisimme jumalalta ijankaikkista autuutta sinulle. Sen me tekisimme.

      TORKKOLA. Niin, kyllähän sinä siinä sekä vilpittömästi että kristillisesti ajattelet ja puhut. Eikä sinun sen asian takia tarvitse ensinkään pokkuroida. Sillä olen minäkin sitä ajatellut, olenpa niinkin. Mutta sitä vaan viimeisiin saakka koettaa välttää joutumasta muitten elätettäväksi, kun näkee, millaiset olot ihmisillä saattaa olla omien lastensakin luona. Ei ole hauskaa elää armoilla, kun ei ensinkään tarvitseisi! No, kyllähän minä luulen, että te hyvästi hoitaisitte minua, en minä sen tautta sitä asiata välttele. Mutta voitko mainita yhtäkään ihmistä koko paikkakunnalla, joka sillä tavalla tekisi?

      NYKÄNEN. Aapeli, tee sinä niinkuin itse tahdot. Ja välitä viis siitä, mitä muut ajattelevat ja sanovat. Mitä he sinua liikuttavat? Ajattele sitte ennemmin meitä, jotka olemme sinua lähimpinä. Ajattelehan, miten meistä olisi kauheata tulla taivaaseen tietäen, että meidän on ollut pakko jättää sinut tänne matoiseen maailmaan syntiin ja kurjuuteen. Ajattele ijankaikkista menestystäsi, Aapeli, ja tee se niin kauvan kuin sinulla vielä armon aikaa on ja anna muiden itsestään huolehtia ja helvettiin joutua, jos mieli tekee.

      TORKKOLA. Niin, kernaasti minun puolestani. Kunhan he sitten olisivat pilkkaamatta minua aina ja alituisesti siitä, että autuuteni kävi minulle niin kalliiksi. Minä, näetkös, tahtoisin mielelläni olla varma siitä, että se myös kannattaa. Sillä, ajatteles, jos muut eivät olisi rahtuistakaan minua paremmat? Ajatteles, jos minä en olisikaan niin rutisyntinen, kun niiksi tullaan!

      NYKÄNEN (Ponnahtaa pystyyn). Ja vielä häntä kysyykin! Sinä kysyt, oletko sinä syntinen. Ole kysymättä sitä, sinä vähemmin kuin kukaan muu. Sillä sinä olet syntinen, Aapeli, vieläpä aika tavalla (Täyttää kuppinsa). Ja sinä vielä kysyt, oletko sinä syntinen?! Ajatteleppas sitä myllärin Leenaa, joka monta vuotta sitten luonasi palveli, siihen aikaan kuin minun sisar-raukkani, jonka kanssa sinä olit naimisissa, vielä eli. Jumala hänen sieluansa armahtakoon. – Ajattele Leenaa. Hän oli lumirakeinen, jonka sinä paisutit vyöryksi ja vieritit synnin kaltevaa pintaa alas, aina tulikuumaan helvettiin asti. Ja jumala ties, kuinka monta muuta syntistä sielua hän, sinun syntisi takia, on laahannut mukaansa kuolemaan ja kadotukseen. Ei ole hänestä koskaan mitään kuultu sen koommin kuin hän täältä lähti. Mutta viimeisenä päivänä, jolloin kaikki ilmi tulee, silloin on hänkin löytty. Silloin on Myllärin Leenakin seisova jumalan tuomioistuimen edessä sinun vierelläsi, Aapeli. Ja silloin on ilmi tuleva, mitä pahaa sini olet hänelle tehnyt, kun sinä lihan himossasi häntä vastaan syntiä teit. Ja kun sinulta sitten kysytään, kenen oli syy – Aapeli – kun he sinulta kysyvät sitä – enpä silloin miljooneistakaan tahtoisi olla sinun housuissasi. En miljooneistakaan!

      TORKKOLA. Ei sinua siihen kukaan pyydäkään. Sen asian minä kyllä itsekin reilaan. Ja kernaasti myönnän, että olisinhan minä voinut huolehtia tyttörievusta vähän enemmänkin, kuin mitä tein.

      NYKÄNEN. Niin, – nyt se on myöhäistä. En huolinut puhua siitä heti tultuani, – vaan nythän voin kertoa sinulle, että viime yönä näin hänet taaskin unissani. Hän istui tuolla alhaalla tulessa ja savussa ja tuskissa vääntelihe, jotta vallan kauhistutti. Ja silloin minä herätin eukkoni ja sanoin hänelle, että tämä ei ikinä käy laatuun. Kyllä meidän on tehtävä jotakin hänen sieluraukkansa pelastamiseksi.

      TORKKOLA. Sepä oli kiltisti tehty, Nykänen, olipa niinkin. Ehkä auttaa, kun me oikein hartaasti rukoilemme jumalaa hänen puolestaan. – Mutta ei ole muuten lainkaan varma, ettetkö sinä nähnyt harhaan. Näes, kun savu silmille tupruaa, ei silloin näe oikein hyvin. Ja silloinhan on mahdollista, ettet sinä häntä helvetissä nähnytkään. Ehkäpä hän olikin vain kiirastulessa? – Ken tietää, vaikka niin olisi ollutkin.

      NYKÄNEN. Niin, minä en vanno mitään.

      TORKKOLA. Kiirastuli se sitte taisikin olla. Voimmehan otaksua niin toistaiseksi. Se on ainakin armeliaampaa sieluraukkaa kohtaan. Eikö sinustakin? Ja kun minä tästä vähän voimistun, niin ajamme kaupunkiin ja järjestämme kaikki kirjallisesti. Minä luovutan talon sinulle, jotta sinä saat sen haltuusi minun kuoltuani. Mutta sen sinulle sanon: jos sinä sen päästät hunningolle joutumaan, niin —

      NYKÄNEN. Mitä siihen tulee, niin voit luottaa minuun. Se on yhtä varma kuin kaksi kertaa kaksi. Ja sinun tähtesi minua ilahuttaa, että olet päätöksesi tehnyt. Sillä hyvä ja jumalalle otollinen teko se on, minkä nyt aijot tehdä. Ja niinpä myöskin voit olla varma siitä, että onnistut surmaamaan madon, joka niin kauvan on kalvanut ja rääkännyt sieluasi. —

      Milloinka me sitte lähdemme kaupunkiin? Minä tarkotan, milloin luulet jaksavasi kestää matkan? Jos olet samaa mieltä kuin minä, niin noudatamme tänne sen Suuruspään Matleenan sinua kuppaamaan. Se on niin terveellistä, että – . Tätä ennen ei se tosin olisi sinua vähääkään hyödyttänyt. Mutta nyt, kun olet tuhonnut sinua kalvavan madon, nyt näet, kuinka pian sinä virkistyt ja kuinka sinä voimistut, kunhan se Matleena tulee. Hyvänen aika, kuinka minä olen iloinen! (nousee ja taputtaa häntä olalle) Olen niin ylen onnellinen, kun minulla on niin kelpo lanko, ja siitä suuresta onnesta, joka minulle on suotu, löytäessäni tästä syntisestä maailmasta edes yhden ainoan katuvaisen sielun.

      Конец ознакомительного фрагмента.

      Текст предоставлен ООО «ЛитРес».

      Прочитайте эту книгу целиком, купив полную легальную версию на ЛитРес.

      Безопасно оплатить книгу можно банковской картой Visa, MasterCard, Maestro, со счета мобильного телефона, с платежного терминала, в салоне МТС или Связной, через PayPal, WebMoney, Яндекс.Деньги, QIWI Кошелек, бонусными картами или другим удобным Вам способом.

/9j/4AAQSkZJRgABAQEASABIAAD/2wBDAAMCAgMCAgMDAwMEAwMEBQgFBQQEBQoHBwYIDAoMDAsKCwsNDhIQDQ4RDgsLEBYQERMUFRUVDA8XGBYUGBIUFRT/2wBDAQMEBAUEBQkFBQkUDQsNFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBT/wAARCAMeAjoDAREAAhEBAxEB/8QAHQABAQEAAgMBAQAAAAAAAAAAAQACBgcDBQgECf/EAF4QAAECAwYCCAQEAgUHBwcKBwEAEQIhMQMSQVFhcQQFBiKBkaGxwfAHMtHhCBNC8RRSCRUjYnIWJCUzgpKiFyY0U2NzgxgnNTdDk7I2OERFVHR1s8LDKFaEpLTT4v/EABoBAQEBAQEBAQAAAAAAAAAAAAABAgMEBQb/xAA4EQEAAgEDAgMFBgUDBQEAAAAAAQIRAyExBBITQXEFMlFhgSIzkaGx0RQ0UsHwI0LhFSRDcvGC/9oADAMBAAIRAxEAPwDq2goA2de1ftHhIIieUjnig1iZg6geCIBNyGApNUJYYB9fVRDdDAECYoUUMxDtR9/ogjDPE4yD9yAMonYMMQPJBGG7C5ADTpTVVEGiAZiKsB4qLwQMWDbS/dBosSAA8p+80AazbQEV8FRUqKydpt3IjIAn1QHk58lGmpVaESZ3Ko0QGJAdqAnzURmRqDE+BEzugpVYTyElRXREAWwxHnJAMBCJyagE+xQyaCr6eyqIgxEgB9MkCIGAZvqoM3ZkSmaN4FUIhcEtLUTOlEMs3YjCGhY0LDwKigwCEgXYaNMeCYGrpmGGT4DRVGoQB81NZNuoA5gMaU80VQiQYuc8kRMAGEJHr4KmVCGYXdPtSiIrwBnCBh9kGtmG3kgyQ4YwwmdTQKKH6+I7PNPMMgQMTIdV+9UBhnQz080CzB5TDfYIG4YqgT09zRFEGcDQvXtQBGXYw8UBFBR4cXybVFUMDxOwu1n6KYFDDMgQiW0lUJgf9I7QJ6oEgAM08h6ICGFjLqagSQaIYu0hhVBk1hkZTOiCb+67F6eO6BhYu03m1HQRMjQvlj9EBKpEIkxL18UF1Zkvk3ogeqDIiUpHw3RQwJZqfzHzRCbMGQhBfMV3kmAXHmccaE6IASMyGZs38aqKrpdmfs8DqiBmJN2ntlVyDCRD1gCTP91BCExYODRpOikQOQWEQfAV2nVUlFsLs827lAVrEMmPkiEMBQZP6IrJAc9ZtHoiGEtEAzjJvNFaEIdyHB7CUQxAEzM9FRkRRbe/NBSoXz/dRTEQZM8pAzO6InaTHM57oG9eZhrqdpqooroDuH09EFIASDd4GqioQgDqiWBhE04EA+BHvzRCQzycYvQ/dVWCSTIAvmKqDUMIgeIgl85P4K8Iq6Ay30CDXyGsJb33oG7eNHGvqiiKs4SX70QDrAyfB2kUEBox18jJFZIaYMjKUuxQQiinOiBhiBmwu0YmhVJUQvF2FfbqAq/Vd5MRVAgu5iELFhTwVB1Yos8H9FBOJh СКАЧАТЬ