Julma on meri, Jumalan soppa. Jorma Rotko
Чтение книги онлайн.

Читать онлайн книгу Julma on meri, Jumalan soppa - Jorma Rotko страница 10

СКАЧАТЬ vasta 1850. Sen painoi Mitaussa ja Leipzigissa toimiva kustannusliike G.A.Reyhers. Se ei tuottanut taloudellisessa mielessä mitään, mutta olin iloinen, kun se lopulta ilmestyi. Jos ei muuta, niin edes Hannan muistoksi. Aloin olla varma, että hän on kuollut meriseikkailuunsa, kun hänestä ei kymmeneen vuoteen ollut kuulunut pihaustakaan. Kai minä sitten rakastin Hannaa. Miksi minä en sitä ajoissa huomannut, hullu.

      Niin kuin jo sanottu, otin vastaan Jakob Mannhardtin tarjouksen muuttaa kotiopettajaksi Danzigiin. Hänen luokseen menin asumaankin, ennen kuin saisin vuokratuksi itselleni oman asunnon. Siinä yhteydessä sain tietoa, joka vaikutti kuin isku puulla päähän. Puhuimme nimittäin Altonan asioista ja yhteisistä sukulaisista, ketkä olivat vielä Altonassa ja ketkä olivat muuttaneet. Mainitsin kuin ohimennen kasvattityttäremme Hanna Claesin, jonka nykyisestä olinpaikasta en tiennyt mitään.

      “Hanna Claes”, mutisi Mannhardt.

      “Jos en väärin muista, niin vihin joskus viisitoista vuotta sitten sen nimisen nuoren naisen. Sulhanen oli laivuri, taisi olla Friesen nimeltään.”

      Herra hyvästi hallitkoon! Onko röyhkeydellä määrää. Viekottelee nuoren viattoman tytön säädyttömästi laivaansa ja painaltaa saman tien Danzigiin vihittämään itsensä minun ensimmäisellä serkullani!

      Venäläistämisen vaivaamasta Revalista poistuminen oli helpotus. Carl oli jo paljon aikaisemmin muuttanut Hapsal-nimiseen kylpyläkaupunkiin Länsi-Eestissä. Hänen ystävänsä Heinrich Neus oli ollut siellä koulutarkastajana ja kun hän lähti eläkkeelle sai Carl “periä” hänen virkansa.

      Palkkani Danzigissa maksoi mennoniitti, joka oli tehnyt omaisuuden valmistamalla hienoja liköörejä, niin hienoja, että ne kelpasivat vientiin. Opetin kolmea hänen seitsemästä lapsestaan.

      Tuttavia minulla ei kaupungissa juuri ollut, joten istuin usein iltoja Jakobin seurassa. Hän haaveili uskonnollisesta aikakauslehdestä, joka ilmestyisi pari kertaa kuussa. Lehden tehtävänä olisi olla yhteysside eri puolilla Eurooppaa olevien mennoniittiseurakuntien välillä, herätellä nukkuvia seurakuntia eloon ja edistää Jumalan valtakunnan asiaa kaikkialla kirkoissamme. Jakob teki suunnitelman lehden sisällöstä. Siinä pitäisi olla paljon historiallista materiaalia, artikkeleja uskosta ja veljeskunnasta, otteita uskonpuhdistajien kirjoituksista, kirkkojen uutisia, kuvauksia lähetystyöstä lähellä ja kaukana, hymnejä ja sekä ilmoitusmateriaalia.

      Pidin tuota kaikkea Jakobin haaveiluna, mutta eräänä iltana hän kotiin tultuaan lykkäsi painotuoreen lehden eteeni. “Mennonitische Blätter” oli sen nimi. Minusta tuli sen vakituinen lukija.

      Jakob oli vahvasti sitä mieltä, että minun lahjani menevät hukkaan paimentaessani viinatehtailijan lapsia. Olisi parempi olla saarnamiehenä jonkin seurakunnan palveluksessa. Hän suhtautui kotiopettajan työhön niin vähättelevästi, että minun piti muistuttaa häntä hänen omasta isästään Johan Wilhelm Mannhardtista, jonka van der Smissenit palkkasivat opettamaan lapsiaan, joihin kuului myös Anna, minun tätini. Myöhemmin Mannhardt avioitui Annan kanssa, josta tuli siis Jakobin äiti.

      “Voi olla, että ilman kotiopettajuutta sinua ei olisi olemassakaan”, ilkeilin hänelle. Siitä Jakob viis veisasi ja kun hän erään kerran sanoi jopa järjestäneensä minulle seurakunnan, annoin periksi.

      Niinpä minä sitten muutin Itävalta-Unkarin Galitsiaan, Horozannan seurakunnan saarnaajaksi. Horozanna oli vasta perustettu siirtokunta, mutta se kukoisti vain jonkin vuoden. Perhe toisensa jälkeen myi tilansa ja lähti Amerikkaan. Lopuksi vain yksi mennoniittitalo jäi jäljelle. Uutta saarnamiehen paikkaa tarjottiin muutamia peninkulmia pohjoisemmasta Kiernicasta.

      Horozannan aikaan tapahtui elämässäni suurehko muutos. Avioiduin Maria Elisabeth Vlaarin kanssa, minä, joka olin elänyt 50 vuotta poikamiehenä. Siinä iässä ensimmäistä kertaa avioituminen panee kyllä miettimään. Maria on kuitenkin työteliäs ihminen ja huolehtii taloudesta hyvin. Olen osaani ihan tyytyväinen, kuten sanoo paikallisten slaavilaisten sananlasku: Hyvä vaimo ja kunnon kaalisoppa, voiko enempää vaatia? Ei tietenkään ole oikein tehdä vertailuja, mutta kyllä Hanna oli kaunis kuin taivaan enkeli. Jumala on suuressa armossaan lahjoittanut Marialle ulkonäön, joka suojelee häntä kiusauksilta. Hän on lähtöisin Altonasta, kuten minäkin. Maria on minua seitsemäntoista vuotta nuorempi, mutta toivon voimaa Herralta. Korkein onkin minua auttanut, sillä säädyllisesti vähän yli vuosi avioitumisemme jälkeen syntyi meille poika. Kaksi vuotta sitten kuoli rakas isäni Gysbert III, minkä vuoksi annoimme pojalle nimen isoisänsä ja isänsä mukaan. Niinpä hänestä tuli Gysbert IV Johannes.

      Simon Friesen, 1576-1578

      Tervaa ja diplomatiaa

      Kaupallisen merenkulkijan urani alkoi pahasti kangerrella heti kättelyssä, syksyllä 1576. Syynä oli Danzigin ja Puolan uuden kuninkaan Stefan Bathoryn riita, joka oli johtanut kaupungin saartamiseen.

      Danzigilaiset nimittäin eivät hyväksyneet Stefan Bathoryn valintaa Puolan kuninkaaksi. He olisivat kannattaneet toista tarjokasta, joka oli Pyhän roomalais-saksalaisen keisarikunnan keisari Maximilian II. Syy oli tavanomainen. Danzigilta oli leikattu joitakin hansakaupungille kuuluvia vanhoja etuoikeuksia, Maximilian lupasi palauttaa ne, Bathory ei.

      Masentaakseen danzigilaisten vastarinnan julisti kuningas Stefan Bathory Elbingin Puolan tärkeimmäksi vienti- ja tuontisatamaksi. Myös Elbing on vanha hansakaupunki, mutta ei se ollut pystynyt Danzigin kanssa kilpailemaan. Riemumielin se nyt otti parantuneen asemansa vastaan. Katkerina katselivat danzigilaiset, kuinka raha seilasi heidän satamansa ohi naapurikaupunkiin. Heidän lähettämänsä pieni sissijoukko pani kostoksi palamaan Elbingin varastoalueen Speicherinselnin, mutta eihän se Danzigin tuloja lisännyt.

      Конец ознакомительного фрагмента.

      Текст предоставлен ООО «ЛитРес».

      Прочитайте эту книгу целиком, купив полную легальную версию на ЛитРес.

      Безопасно оплатить книгу можно банковской картой Visa, MasterCard, Maestro, со счета мобильного телефона, с платежного терминала, в салоне МТС или Связной, через PayPal, WebMoney, Яндекс.Деньги, QIWI Кошелек, бонусными картами или другим удобным Вам способом.

/9j/4AAQSkZJRgABAQEASABIAAD/2wBDAAMCAgICAgMCAgIDAwMDBAYEBAQEBAgGBgUGCQgKCgkICQkKDA8MCgsOCwkJDRENDg8QEBEQCgwSExIQEw8QEBD/2wBDAQMDAwQDBAgEBAgQCwkLEBAQEBAQEBAQEBAQEBAQEBAQEBAQEBAQEBAQEBAQEBAQEBAQEBAQEBAQEBAQEBAQEBD/wgARCAMeAjoDAREAAhEBAxEB/8QAHAAAAgMBAQEBAAAAAAAAAAAAAwQBAgUGAAcI/8QAGwEAAwEBAQEBAAAAAAAAAAAAAAECAwQFBgf/2gAMAwEAAhADEAAAAeR9LyiAxKoHm2ZtpHhSAAoyQOgLIBdyJptOoQOwXTaAiBsVaUc+BlUu0NppUIQgGwIhikKouMzNKa0ocjsAWNJlHnNESGFimgTCGFTTc59ITJGROBFTdVMy1WgtQnISJWnRilc9wOiB3CQYRYd0WCoERAVZVlUlqLCKn4bQGQMFmVDwjAIKMCKoDCrLAVFRZY6gUDA4PUltyxNsIsFh+BRq6PAwUeXn0lwTqV2lmVCyd24EZD029LQpJtQBEVHRlW1a5/BCGWeKuSSVYooUCrR07IgY2vANgnJEzp+CQC1ASOQslRghBHIeADLA4ijEghBGFT0UOJ1DwETgCI8Fx2AQOql2kGvBl2lGqhZFk5dFSZTYVMpoOVKIZZHk7BKE9MDBdFBDbkDJWHISECsMiKgFrzPDMKEoH4KBRkh4PIuFQoOQIBRLgJswWSA3KJF4bI2pZAqFgqB0EGVFwVBpaAcZNpcE3AirsIncLK3ZTQ4TAxZqrLIkLpyOUZevOYDSrMWDwEAwQAwo34ck+HULCqO4WFQIHUVR1CReGUCpXFIXGEcAqyREGVBBAGYLAyhlOyfg8BACGnOtgzazImFrPay6VQui7ZkWVMIaVEGq5WCrCIkch5PweDI1wgLiIMiUso3Kd0qsolZgwkKhUdxSEgIch4UhYCoIEhopwJNobY0CH5h0rjaCiLhIWHoyQF1UhcXlqFyQcpYmkXTIjMtBCw5S8x2Xrxos14AsWFUXhwPwUH4LCkWNedxXYcVkyCGOorBQAhDZBVCo5FY СКАЧАТЬ