Paljo melua tyhjästä. Уильям Шекспир

Чтение книги онлайн.

СКАЧАТЬ Aika sukkela mies. Lähetän häntä noutamaan, niin saat itse häntä kuulustella.

      LEONATO. Älä, älä! Pidämme tätä unena, kunnes se ilmenee todellisuutena. Mutta tahdon kuitenkin antaa tästä tiedon tyttärelleni, jotta hän olisi valmiimpi vastaamaan, jos siitä kenties tosi tulisi. Mene sinä ja ilmoita se hänelle. (Useita henkilöitä kulkee näyttämiin poikitse.) Hyvät langot, tiedätte tehtävänne. – Oi, anteeksi, hyvä ystävä, tule kanssani, tarvitsen taitoasi. – Hyvä lanko, ole apunani näissä kiireissä.

      (Menevät.)

       Kolmas kohtaus

      Toinen huone Leonaton talossa

      (Don Juan ja Conrad tulevat.)

      CONRAD. Mitä hittoa, prinssi, miksi on mielenne niin ylenmäärin synkkä?

      DON JUAN. Siksi, että minulla on niin ylenmäärin syytä siihen, siksi on synkkyyteni niin määrää vailla.

      CONRAD. Teidän tulisi kuulla järkeänne.

      DON JUAN. Ja jos sitä kuulisinkin, niin mitä siunausta siitä?

      CONRAD. Jos ei heti kohta apuakaan, niin ainakin kestävyyttä kärsimään.

      DON JUAN. Ihmettelen, että sinä, joka – niinkuin itse sanot – olet syntynyt Saturnuksen turvissa,[6] huolit esittää siveellistä lääkettä kuolettavaan vammaan. En voi salata, mikä olen; minun täytyy olla synkkä, kun minulla on siihen syytä, ja olla nauramatta kenenkään sukkeluuksille; syödä, kun minun on nälkä, ja olla katsomatta kenenkään mieliä; nukkua, kun minun on uni, ja olla kenenkään toimiin sekaantumatta; nauraa, kun olen iloinen, ja olla sukoilematta muiden mielipidettä.

      CONRAD. Niin kyllä; mutta teidän ei pitäisi noin sitä tuoda näkyviin, ennenkuin voitte sen tehdä joutumatta pulaan. Olette äskettäin ollut riidassa veljenne kanssa, ja hän on vastikään ottanut teidät jälleen armoonsa; ja siihen on teidän mahdoton oikein juurtua, jos ette itse tee itsellenne kaunista ilmaa; on välttämätöntä, että itse kypsytätte elonne.

      DON JUAN. Ennemmin olisin orjantappurana pensasaidassa kuin ruusuna hänen armossaan; ja minun verelleni on mukavampi olla kaikkien ylenkatseena kuin sievistelyillä ja kursauksilla luikerrella ihmisten suosioon. Siis, jos ei voidakaan sanoa, että olen imarteleva kunnon mies, niin ei myöskään voida kieltää, että olen rehellinen konna. Kun minulla on kuonokoppa, niin minuun luotetaan, ja puntit jaloissa saan vapaana juosta; senvuoksi olenkin päättänyt olla laulamatta häkissäni. Jos saisin käyttää hampaitani, niin purisin, ja jos minulla olisi vapaus, niin tekisin mitä tahtoisin. Siihen asti suo minun olla mikä olen; älä koeta minua muuttaa.

      CONRAD. Ettekö voisi tyytymättömyyttänne johonkin käyttää?

      DON JUAN. Käytän sitä niin paljon kuin voin, sillä mitään muuta en käytä. Kuka tulee tuossa? Mitä uutta, Borachio?

      (Borachio tulee.)

      BORACHIO. Tulen juuri noista suurista iltapidoista. Leonato kuninkaallisesti kestitsee veljeänne, prinssiä; ja voin teille ilmoittaa, että on tekeillä naimiskauppa.

      DON JUAN. Olisiko tuossa jotakin pohjaa, jolle voisi rakentaa onnettomuutta? Kuka on se narri, joka kihlaa itselleen kotiristin?

      BORACHIO. Veljenne oikea käsi.

      DON JUAN. Kuka? Tuo erinomainen Claudioko?

      BORACHIO. Sama mies.

      DON JUAN. Soma veitikka! Ja kehen? Kehen hän on silmänsä iskenyt?

      BORACHIO. He, Heroon Leonaton tyttäreen ja perijään.

      DON JUAN. Vai siihen kananpoikaseen! Kuinka sait sen tietää?

      BORACHIO. Minun toimenani on huoneiden hajuttaminen, ja paraikaa kun suitsuttelin ummehtunutta suojaa, tulivat prinssi ja Claudio käsityksin ja vakavasti keskustellen. Pujahdin seinäverhon taakse[7] ja sinne kuulin, kuinka sopivat siitä, että prinssin tulisi kosia Heroa itselleen ja, kun oli hänet saanut, antaa hänet kreivi Claudiolle.

      DON JUAN. Tule pois, mennään sinne! Tuosta saa mielikarvauteni ravintoa. Tuo nuori tulokas saa kaiken kunnian kukistumisestani; jos voin tehdä hänelle joinkin tavoin kiusaa, niin olen kaikin tavoin onnellinen. Voinko luottaa teihin kumpaankin? Tahdotteko auttaa minua!

      CONRAD. Hamaan kuolemaan, armollinen prinssi.

      DON JUAN. Mennään siis noihin suuriin pitoihin. Ilo on siellä sitä suurempi, kun minut on nujerrettu. Jospa vain kokki olisi samaa mieltä kuin minä! – Mennäänkö katsomaan, mitä on tehtävää?

      BORACHIO. Niinkuin käskette, armollinen herra.

      (Menevät.)

      TOINEN NÄYTÖS

       Ensimmäinen kohtaus

      Sali Leonaton talossa

      (Leonato, Antonio, Hero, Beatrice y.m. tulevat.)

      LEONATO. Eikö kreivi Juan ollut täällä illallisella?

      ANTONIO. En nähnyt häntä.

      BEATRICE. Kuinka happamelta se herrasmies näyttää! Aina kun hänet näen, saan närästystä koko tuntikaudeksi.

      HERO. Hänellä on hyvin synkkä mieli.

      BEATRICE. Se vasta olisi oivallinen mies, joka olisi hänen ja Benediktin keskivälillä; toinen on niinkuin kuva, ei sano mitään, ja toinen on niinkuin armollisen rouvan vanhin poika: pälpättää yhtenään.

      LEONATO. Siis puoli signor Benediktin kieltä Don Juanin suussa, ja puoli Don Juanin synkkyyttä signor Benediktin kasvoissa, —

      BEATRICE. Ja kauniit sääret ja somat jalat, setä, ja runsaasti rahaa taskussa; sellainen mies valloittaisi vaikka minkä naisen, – jos vain voittaisi hänen suosionsa.

      LEONATO. Toden totta, tyttö, sinä et koskaan saa miestä, jos olet noin paha suustasi.

      ANTONIO. Niin tosiaankin, hän on liian häijy.

      BEATRICE. Liian häijy on enemmän kuin häijy; tällä tavalla menetän hyvän Jumalan lahjan, sillä sanottu on, että "häijylle lehmälle Jumala antaa lyhyet sarvet"; mutta liian häijylle lehmälle hän ei anna niitä laisinkaan.

      LEONATO. Ettäkö, kun olet liian häijy, Jumala ei anna sinulle ollenkaan sarvia?

      BEATRICE. Niin aivan, jos ei anna minulle miestä; mutta siitä armosta minä aamuin illoin polvillani rukoilen päästä. Hyvä Jumala, kuinka voisin sietää miestä, jolla on partaa kasvoissa! Parempi karvasäkki pään alla.

      LEONATO. Voithan saada miehen, jolla ei ole partaa.

      BEATRICE. Mitä sillä tekisin? Pukisinko hänet vaatteisiin ja tekisin kamarineitsyekseni? Parrakas mies on enempi kuin poika, mutta parraton on vähempi kuin mies; joka on enempi kuin poika, se ei kelpaa minulle, ja joka on vähempi kuin mies, sille en minä kelpaa. Siis ennemmin otan kuuden СКАЧАТЬ