Rikoslaki. Suomi

Чтение книги онлайн.

СКАЧАТЬ kuntoa, moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljetettaessa vaadittavia asiakirjoja, moottorikäyttöisen ajoneuvon häiritsevää ja tarpeetonta ajoa, henkilökuljetusta, kuljettajan tai matkustajan henkilökohtaisen suojavälineen käyttöä, muita kuljettajaa koskevia liikennesääntöjä tai liikenteen ohjauslaittein osoitettuja käskyjä, kieltoja tai rajoituksia;

      4) suurimman sallitun nopeuden ylittämistä moottorikäyttöisellä ajoneuvolla;

      5) ajoneuvon katsastusta ja rekisteröitäväksi ilmoittamista; taikka

      6) vesillä liikkujaa koskevia yleisiä velvollisuuksia, vesikulkuneuvon rakennetta, varusteita ja kuntoa, vesiliikenteeseen liittyvien asiakirjojen esittämisvelvollisuutta tai vesiliikennettä koskevia alueellisia kieltoja ja rajoituksia.

      (29.4.2011/392)

      Rikesakko voidaan säätää seuraamukseksi myös jätelaissa (1072/1993) säädetyn roskaamiskiellon vähäisestä rikkomisesta sekä kalastuslaissa (286/1982) säädetyn kalastuksenhoito- tai viehekalastusmaksun suorittamisen laiminlyönnistä taikka kyseisen maksun suorittamista osoittavan tositteen määräajassa esittämisen laiminlyönnistä.

      Rikesakko voidaan säätää seuraamukseksi myös järjestyslaissa (612/2003) säädetystä järjestysrikkomuksesta.

      Rikesakko voidaan säätää seuraamukseksi myös vähäisestä 41 luvun 6 §:ssä säädetystä toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidosta ja vähäisestä 41 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen luovuttamisesta alaikäiselle.

      Rikesakko voidaan säätää seuraamukseksi myös vesikulkuneuvorekisteristä annetun lain (976/2006) 26 §:ssä säädetystä vesikulkuneuvorikkomuksesta.

      Rikesakko voidaan säätää seuraamukseksi myös alkoholilaissa (1143/1994) säädetyn tai poliisin yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi alkoholilain nojalla antaman alkoholijuoman nauttimiskiellon rikkomisesta taikka alkoholilaissa säädettyjen alkoholijuoman hallussa pitämistä koskevien ikärajojen rikkomisesta. (14.8.2009/641)

      Edellä 2–7 momentissa mainituista rikkomuksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (14.8.2009/641)

      10 § (27.8.2010/755)

      10 § on kumottu L: lla 27.8.2010/755, joka tulee voimaan lailla säädettävänä ajankohtana. Aiempi sanamuoto kuuluu:

      10 § (30.4.1999/550)

      Rikesakon määrääminen

      Rikesakon määrää poliisimies tai muu laissa säädettyä valvontaa suorittava virkamies.

      Rikesakkoa ei saa määrätä, jos

      1) rikkomus on ollut omiaan aiheuttamaan muunlaista kuin vähäisenä pidettävää vaaraa tai haittaa,

      2) rikkoja on menettelyllään osoittanut piittaamattomuutta lain kielloista tai käskyistä tai

      3) on ilmeistä, että asianomistaja tulee rikkomuksen johdosta tekemään syyttämispyynnön syyttäjälle tai poliisille taikka esittämään vahingonkorvausvaatimuksen.

      Rikesakon määräämisestä säädetään rikesakkomenettelystä annetussa laissa (66/1983).

      11 § (27.8.2010/755)

      11 § on kumottu L: lla 27.8.2010/755, joka tulee voimaan lailla säädettävänä ajankohtana. Aiempi sanamuoto kuuluu:

      11 § (30.4.1999/550)

      Eri rikkomuksista määrättävä rikesakko

      Jos samalla kertaa olisi määrättävä kahdesta tai useammasta rikkomuksesta rikesakko, määrätään rikesakko siitä rikkomuksesta, josta on säädetty ankarin rikesakko.

      Rikesakosta ja sakkorangaistuksesta tai määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta ei saa määrätä yhteistä rangaistusta.

      2 b luku (14.6.2001/520)

      Ehdollinen vankeus

      1–2 § (14.6.2001/520)

      1-2 § on kumottu L: lla 13.6.2003/515.

      3 § (14.6.2001/520)

      Ehdollisen vankeuden sisältö

      Kun vankeus tuomitaan ehdollisena, rangaistuksen täytäntöönpano lykkääntyy koeajaksi. Ehdollisen vankeuden koeaika on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta. Koeaika alkaa tuomion julistamisesta tai antamisesta.

      Rangaistus raukeaa, jollei sitä 5 §:n mukaan määrätä täytäntöönpantavaksi.

      Valinnasta ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä sekä ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksista on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

      4 § (14.6.2001/520)

      Tuomion vaikutuksista ilmoittaminen

      Ehdolliseen vankeuteen tuomitulle on tuomiota julistettaessa tai annettaessa ilmoitettava koeajan päättymispäivä sekä ne perusteet, joiden nojalla rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön.

      5 § (14.6.2001/520)

      Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi

      Tuomioistuin voi määrätä ehdollisen vankeuden pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä. Tällöin täytäntöönpantavasta rangaistuksesta ja koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittavasta rangaistuksesta määrätään yhteinen ehdoton vankeusrangaistus muista rikoksista samalla kertaa tuomittavien vankeusrangaistusten kanssa noudattamalla, mitä 7 luvussa säädetään.

      Tuomioistuin voi myös määrätä ehdollisen vankeuden täytäntöönpantavaksi vain osaksi, jolloin rangaistus jää muulta osin ehdolliseksi entisin koeajoin.

      2 c luku

      Vankeudesta

      Yleissäännökset

      1 §

      Vankeuden sisältö

      Vankeusrangaistuksen sisältönä on vapauden menetys tai rajoittaminen. Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta säädetään vankeuslaissa.

      2 §

      Vankeuden pituus

      Vankeutta tuomitaan määräajaksi tai elinkaudeksi.

      Määräaikaista vankeusrangaistusta tuomitaan vähintään neljätoista päivää ja enintään kaksitoista vuotta tai yhteistä rangaistusta 7 luvun mukaan määrättäessä viisitoista vuotta.

      3 СКАЧАТЬ